Kuinka ADHD-tutkimuksiin?

Äskettäin Helsingin Sanomissa olleen haastatteluni vuoksi olen saanut jonkin verran yhteydenottoja, joissa on kyselty neuvoja, kuinka oman tai lapsensa kohdalla epäillyn ADHD:n saisi tutkituksi. Valitettavasti en osaa nimetä lääkäreitä joihin olla yhteydessä, mutta tässä joitakin yleisohjeita, joiden avulla asiassa toivottavasti pääsee eteenpäin!

Aivan ensiksi täytyy todeta, että hyvinkin samankaltaiset oireet voivat johtua myös jostain muusta kuin ADHD:sta. Esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta tai kaksisuuntainen mielialahäiriö voivat aiheuttaa oireita, jotka on helppo sekoittaa ADHD:hen. ADHD voi kuitenkin esiintyä näiden muiden sairauksien kanssa samanaikaisesti. Tutkimuksiin kannattaa kuitenkin aina hakeutua jos ADHD-epäily herää, sillä syy oireisiin on hyvä selvittää, olipa se sitten mikä hyvänsä.

Diagnoosipolku voi alkaa esim. terveyskeskus- tai koululääkärin lähetteestä. Julkisella puolella kannattaa aina hakeutua omasta hoidosta ensisijaisesti vastaavan lääkärin vastaanotolle. Toinen vaihtoehto on tiedustella yksityisten terveyspalveluiden tuottajien ajanvarauksista ADHD:hen perehtynyttä psykiatria tai neurologia – tässä tapauksessa kannattaa muistaa mainita, onko kyse lapsen vai aikuisen diagnosoinnista. Diagnosoinnissa voi kestää, mutta odottelu on usein sen arvoista: oikealla diagnoosilla voi olla merkittävä vaikutus elämään, ja siinä suhteessa vuosikin on aika lyhyt aika.

Lääkärin vastaanotolle kannattaa valmistautua hyvin, jotta asia lähtee etenemään. Usein on hyödyllistä etukäteen listata omia havaintoja sellaisista vaikeuksista, joiden ajattelee olevan normaalista poikkeavia. Listan laatimisessa voi olla avuksi tutustua ADHD:n diagnoosikriteereihin. Jos oireet eivät ole paperilla, ne tuppaavat aika helposti vastaanotolla unohtumaan. Lisäksi mukaan kannattaa ottaa kaikki sellaiset peruskoulun todistukset, joissa on merkintöjä keskittymis- tai tarkkaavaisuusongelmista, tai huolimattomuusvirheistä. Todistukset yleensä nopeuttavat prosessia, mutta välttämättömiä ne eivät ole.

Sitten kun tutkimuksiin on päässyt, kannatta niissä olla aina rehellinen. Oikean diagnoosin avulla saa oikeanlaista apua!